Marjapensaita

Marjapensaat ovat hyvä tapa saada hyvää vähällä työllä. Itse istutus voi olla vähän työläämpää jos sen tekee kunnolla, mutta sen jälkeen pensaat eivät muuta tarvitse kuin rikkaruohojen kitkemistä ympäriltä ja leikkausta silloin tällöin. Istutusvaiheessa pensaalle kaivetaan iso kuoppa, ½ m leveä ja ½ m syvä. Mikäli maa, johon pensaat istuttaa on huonolaatuista kuoppaan laitetaan sekaan palanutta kompostia tai ostomultaa parantamaan maan laatua. Itse laitoin myös sekaan kourallisen - kaksi kanankakkarakeita. Eri puskat istutetaan eri syvyyksille, tämä kannattaa tarkistaa tainta ostaessa.

Rikkaruohojen kitkemisen tarvetta vähensin maanpeittokankaalla. Alla oleva ruoho yrittää kyllä kovasti puskea läpi, mutta tulee kuolemaan valon puutteeseen pian. Jos tuloksesta haluaa nätimmän, kankaan voi peittää katteella. Kangas myös estää veden haihtumisen, mutta tästä tulee enemmän erillisessä postauksessa kattamisesta.

Kaksi vasemmanpuoleista kasvia ovat karhunvadelma ja teivadelma. Nämä tekevät molemmat pitkiä oksia jotka on tuettava, joten poikaystäväni rakensi vaijeritukijärjestelmän joka sijoitettiin puskien taakse. Sekä karhunvadlema, että teivadelma kukkii ja tekee marjaa toisen vuoden oksiin, joten emme odota satoa tänä vuonna. Ohjaamme oksat alemmalle vaijerille nyt, ensi vuoden kasvusto ohjataan sitten ylemmälle vaijerille kun alemmalla vaijerilla olevat 2-vuoden oksat tekevät marjaa. Sadonkorjuun jälkeen nämä oksat leikataan pois ja ylemmän vaijerin oksat siirretään alas. Tällä kiertosysteemillä oksat pysyvät aika hyvässä järjestyksessä ja alemman vaijerin oksat on helpompi suojata talveksi.

Kuvan oikeassa laidassa näkyy (jos näkyy) kolme puskaa, punaviinimarja, mustaviinimarja ja karviaispuska. Aika näyttää jos nämä tulevat tarvitsemaan tukea, mutta tällä hetkellä nämä eivät muuta tarvitse kuin kastelua.

Ananaskirsikka ja siementen itävyysprosentti

En ollut aikonut kasvattaa ananaskirsikkaa tänä vuonna. Kasvatin sitä kaksi vuotta sitten ok tuloksin mutta en kokenut sitä tarpeeksi tärkeäksi, jotta istuttaisin sen uudestaan viime vuonna. Kohopenkkiin nousi kuitenkin yksi taimi itsestään, luultavasti linnun kantama tai kompostin kautta käynyt siemen, jonka annoin kasvaa kun vuosi oli muutenkin niin huono eikä kohopenkkini pärjännyt hyvin. Nyt lumien sulaessa ja kohopenkkiä siistiessä huomasin yhden ananaskirsikan paperikuoren mullan pinnalla, ja sen sisällä kasan siemeniä.

Enhän minä voinut olla kokeilematta, olisivatkohan nämäkin siemenet itämiskykyisiä? Kasvi oli kylvänyt itse itsensä ja mullan pinnalla siemenet olivat olleet sään ja talven armoilla, joten jos nämä vielä olisivat itämiskykyisiä tämä olisi mielestäni kanta josta kannattaa pitää kiinni. Poikaystäväni kysyessä jos kasvatan ananaskirsikoita tänä vuonna, sillä hän haluaisi yhden taimen en voinut enää vastustaa kiusausta. Tuumasta toimeen, saadakseni jonkin näköisen itävyysprosentin laskettua päätin kylvää 50 siementä.

50 siemenestä 35 iti. Tämä antaa itävyysprosentiksi 70% mikäli oli mielestäni yllättävän hyvä tulos ottaen huomioon siementen "säilytyksen".

Tässä vielä kuusi tainta jotka koulin erillisiin ruukkuihin, osa itsellemme, 1-2 poikaystävälle ja loput lahjaksi.

8 kg maa-artisokkaa

..ja pari perunaa

Palstaltamme löytyi maa-artisokkaa. Ja paljon. Valitettavasti edellinen palstavuokralainen oli istuttanut maa-artisokan keskelle palstaa jonne olen suunnitellut muuta, joten kaikki maa-artisokka oli pakko nostaa maasta. Syy, miksi en vain siirrä muita kasveja paikkaan, jossa ajattelin kasvattaa maa-artisokkaa on, että maa-artisokka voi kasvaa 2-3 m korkeaksi ja leviää helposti. Tämän takia haluan sen kasvavan palstan luoteisessa nurkassa, missä sen leviäminen on helppo estää ja jossa se ei varjosta muita kasveja.

Eilisen sadonkorjuun tulos oli noin 8kg maa-artisokkaa ja 6-7 perunaa. Artisokat olivat melko pieniä kooltaan, joten luultavasti edellinen vuokralainen ei ole kylvänyt niitä uudestaan vuosittain vaan on vain nostanut sen verran kun syö ja antanut loppujen olla. Valitettavasti olen hyvin varma siitä, etten saanut kaikkia maa-artisokkia pois, joten niitä tulee putkahtelemaan maasta luultavasti koko kesän ajan.

Kevät!

Kevät on aina niin ihmeellistä aikaa. Pitkään jatkuneen talven jälkeen olen jo melkein menettänyt toivoni, katselen miten esikastatetut tomaattini ovat venähtäneet pituutta, miten taimihyllyt notkuvat taimia ja mietin, miten ihmeessä nämä selviävät siihen asti, että saan ne istutettua ulos. Mutta sitten kevät tuleekin jättiharppauksin eikä sitä oikein ehdi tahdissa mukana.

Mustaherukan lehtisilmut pullistelevat, lumikellot kukkivat, valkovuokot olivat kuvaushetkellä nupulla, nyt jo täydessä kukassa ja ainakin yksi kärhö on selvinnyt talvesta hyvin.

Kevätkaihonkukka oli positiivinen yllätys tänä vuonna, pari viime vuonna varjopenkkiin istuttamaani tainta on levinnyt laajalle alueelle ja kukkivat kauniin sinisinä jo nyt. Kyseinen varjopenkki on aina ollut ongelmallinen kasvivalinnan suhteen, se on keväisin niin märkä ettei mikään oikein siellä ole viihtynyt.

Raparperin punaiset varret ja kurttuiset lehdet tekevät myös tuloaan. Tämä on kyseisen raparperin kolmas vuosi, joten toivomme saavamme siitä satoa tänä vuonna. Viime vuonna saimme pari vartta kerättyä.

Olen aina olettanut persiljan olevan meidän oloissa yksivuotinen yrtti. Viime vuonna tosin yllätyin kun näin sileälehtisen persiljan heräävän henkiin keväällä! Pienen googlettamisen jälkeen sain selville, että persilja voi olla kaksivuotinen, jolloin se kukkii toisena vuonna. Keräsin persiljasta lehtiä kunnes se lähti kukkaan ja annoin sen kukkia. Olin kyllä menettää toivoni pariin otteeseen ja leikata kukinnon alas, reilun metrin korkuinen töröttäjä yrttipenkissä ei ollut kauhean kaunis ja siemenet kypsyivät tosi hitaasti. Pöyttäjiä kukinto tosin keräsi reilusti, mikä on pidettävä muistissa mikäli kasvattaa jotain joka tarvitsee pölytystä. Mutta nyt keväällä itseppäisyys palkitaan, persilja on siementänyt itsensä ja näillä näkymin meillä ei tule olemaan puutetta persiljasta pitkään aikaan.

Hankikylvöt

Hankikylvö on minulle uusi kokeilu tänä vuonna. Ideana on siis, että kylmäkäsittelyn vaativat siemenet kylvetään sisällä, siemenet saavat imeä itseensä vettä ja sitten kylvölaatikot viedään ulos lumihangen alle. Helpompi vaihtoehto olisi toki kylvää kasvit suoraan maahan halutulle paikalle syksyllä, mutta ainakin minä olen hyvin epävarma siitä, mikä nyt olikaan se kylvetty kasvi ja mikä rikkaruoho joten tämä sopii minulle paremmin. Puhumattakaan siitä, että en osaa oikein suunnitella jos syksyllä mitä kasvia haluan mihinkin ja missä määrin.

Kylvölaatikkona käytin yliopiston kahvilasta löytyneitä mustia lihalaatikoita (kahvilan henkilökunta jopa pesee laatikot). Pistin pohjiin reiät jotta ylimääräinen vesi pääsisi valumaan pois ja täytin laatikot tavallisella puutarhamullalla. Kylvin haluamani siemenet, laitoin laatikoihin laput ja kastelin. 2-3 päivää myöhemmin kaivoin pois lumet kohopenkkini päältä, asettelin laatikot sinne ja peitin taas lumella. Sisällä pidettävä aika vaihtelee paljon kasvien välillä mutta minä oikaisin vähän ja toivoin, että tuo aika riittää näille siemenille sillä mikään näistä kasveista ei tietääkseni ole erityisen herkkä tai vaativa. Lumien sulaessa on tarkkailtava, etteivät kylvöt pääse kuivumaan ja ne peitetään lumella niin kauan kun lunta löytyy.

Hankikylvöjen paras puoli on, että kasvit itävät kun aika on sopiva. Ainoa tehtävä joka minulle jää on kastelu ja siementen idättyä ja kasvettua niiden kouliminen suurempiin ruukkuihin tai suoraan kasvupaikalle.

Lista kylvetyistä siemenistä:

• Japanin akleija
• Lehtoakleija
• Jaloakleija
• Kultaesikko
• Kaunopunahattu
• Unikko
• Helovuokko
• Arovuokko

Ensimmäinen palstasato

Kävin toissapäivänä palstalla katsomassa, josko lumet olisivat sulaneet täysin. Ilahduin huomatessani, että näin oli ja pääsin katsomaan lähempää, mitä palstalla onkaan kasvanut.

Keskellä palstaa oli ollut ihmeellinen risukasa jota katsoin edellisellä kerralla ja ihmettelin, mitä siinä kasvaakaan. Nyt mullan pinnassa nökötti jotain hyvin tutun näköistä, ja pienen kaivamisen jälkeen voin aika suurella varmuudella sanoa, että palstalta löytyy maa-artisokkaa ja sain kerättyä vuoden ensimmäisen "sadon"!

Tämä onkin mukava yllätys, sillä maa-artisokka oli kasvatettavien listalla. Tosin nykyinen kasvusto on keskellä palstaa, ja itse haluaisin sen aika palstan reunaan eli mukulat on nostettava nykyiseltä paikalta ja siirrettävä oikeaan paikkaan kunhan olen saanut maan käännettyä.

 

Toinen löytö palstalla oli peltomyyrän tekemät kolot ja käytävät. Tämä onkin pidettävä mielessä juurikasveja kasvattaessa, myyrät käyvät mielellään hakemassa osionsa. Tässä myyrän välipalaksi joutunut maa-artisokka esimerkkinä.

Valkosipulin (Allium sativum) kylvö

Ostin neljä valkosipulia puutarhamessuilta, valitettavasti unohdin kirjoittaa muistiin mitä lajiketta. Myyjän mukaan kyseessä on Ruotsista tuotu talvivalkosipuli joka säilyy hyvin, on hyvän makuinen ja vaikka onkin talvivalkosipuli niin sipulit voi istuttaa nyt keväälläkin. En ole oikein vielä ymmärtänyt mikä oikeasti erottaa talvivalkosipulin ja kevät/kesävalkosipulin toisistaan, ymmärtääkseni ensimmäinen hyötyy syksyllä istuttamisesta ja toinen ei talvehdi hyvin. Mutta talvivalkosipulit voi kuitenkin myös istuttaa keväällä, eivät vain välttämättä ehdi kasvaa oikein yhtä isoiksi.

Sipuli jaetaa yksittäisiin kynsiin. Yleinen ohje on, että kynnet on jaoteltava koon mukaan, pienet kynnet kannattaa syödä pois ja vain isoimmat istuttaa. Minulla ei kuitenkaan ole puutetta tilasta, joten istutin kaikki 23 kynttä jotka sain yhdestä valosipulista kohopenkkiini. Palstalla joudun ehkä karsimaan pois pienimmät, mutta jos tilaa riittää niin minulla ei ole mitään pienempiä kynsiä vastaan, syön pienet ja istutan isot kynnet uudelleen ja toivon isompia kynsiä ensi vuodeksi.

Yksittäinen hyväkokoinen kynsi joka jo on alkanut itää. Kynnet asetetaan multaan terävä pää (jossa tässä kuvassa näkyy vihreä kasvu) ylöspäin ja litteä pää alaspäin.

Kynsien erotteluvaiheessa kuivuneet ja mädäntyneet kynnet on poistettava, ne eivät lähde kasvuun.

Kaivoin kynsille noin 10 cm syvän uran, sekoitin kanankakkarakeita urassa olevaan multaan ja asetin valkosipulit riviin noin 10-15 cm välein. Sitten täytin vain uran umpeen. En kastellut sipuleita sillä multa oli melko kosteaa ja viikolle luvataan sadetta. Yksi syy siihen, että istutin valkosipulia kohopenkkiin on, että se kuulema on hyvä kumppanuuskasvi tomaatille ja suunnitelmissani oli laittaa kyseiseen kohopenkkiin tomaattia.

Multaa kynsien alla

Eilinen oli niin kaunis lämmin aurinkoinen päivä, etten pystynyt vastustamaan lapion esille ottoa. Kohopenkkimme on ollut lumeton melkein kaksi viikoa nyt, ja kun lähempää katsoin huomasin, että jokin pilkisti jo mullan alta!

Jokin salaatti, mahdollisesti rukola, on kylvänyt itsensä tai sitten osa siemenistä jotka kylvin viime vuonna päättivät itää vasta nyt.

Punahierakka (viinisuolaheinä) on myös itänyt hienosti ja osa taimista myös talvehtinut ja alkanut kasvaa uudestaan. Olin hyvin postiivisesti yllättynyt tästä, mielestäni monivuotiset kasvit helpottavat puutarhanhoitoa huomattavasti (koko kylvö - koulinta - sään tarkkailu - karaiseminen - istutus - auringolta ja kylmältä suojaaminen urakan voi unohtaa vaan kasvit itävät ja kasvavat säiden salliessa) ja antavat usein ensimmäiset sadot kesällä. Pienten taimien näkeminen innosti tietenkin minut kokeilemaan jotain, jonka tein onnistuneesti viimekin vuonna. Aikaista kylmänkestävien kasvien kylvämistä! Käänsin päälimmäiset 20cm mullasta ja sekoitin mukaan kanankakkarakeita. Poimin myös pois mahdollisia rikkaruohoja ja juuria ja lopuksi tasasin ja haravoin mullan hienoksi.

Kylvettävien listalla oli valkosipuli (tästä tulee oma postaus), rukola, retiisit (rainbow mixed), pinaatti, tammenlehtisalaattia ja lehtisalaatti. Salaattien kylmänkestävyydestä en ole varma, mutta ajattelin suojata viljelykset pakkaselta moninkertaisella harsokankaalla. Ja tämä on nimenomaan kokeilu. Viime vuonna minulla oli muovinen "kansi" penkin päällä suojaamassa kasveja, olen tosin käyttänyt muovin toisaalla jo joten harso saa riittä tällä kertaa. Viime vuonna söimme ensimmäiset retiisimme toukokuun puolessa välissä, toivottavasti sama toistuu tänä vuonna!

Pinaatin hajakylvö. Taimien itäessä ja kasvaessa niitä voi harventaa ja syödä pois nypityt kasvit baby-pinaattina leivän päällä.

Tältä se nyt näyttää. Ei paljolta vielä, eikä tästä välttämättä mitään tule, mutta sainpahan upottaa sormeni multaan! Kesäkuussa tähän penkkiin on ajatus istuttaa tomaatin taimet, joten toivottavasti nämä kylvöt ehtivät tuottaa satoa ennen sitä (valkosipuli tosin jää penkkiin syksyyn saakka).

Lähtökohta

Innostuin puutarhanhoidosta ja omien vihannesten kasvattamisesta pari vuotta sitten. Mikä sen ihanampaa, kuin kävellä aamulla ulos takapihalle ja kerätä nippu salaattia ja pari retiisiä leivän päälle? Mutta 2,5 x 1,5m kohopenkki ei valitettavasti riitä kun lista kasvatettavista kasveista kasvaa kasvamistaan.

Kohopenkki kesäkuun alussa.

Mitä sitten kasvattaa palstalla? Alussa ajattelin, etten kasvata vihanneksia, joita saan kaupasta halvalla kuten porkkana, peruna ja sipuli vaan keskityn herkkuihin kuten parsaan, tomaatteihin, marjoihin jne. Ongelma näiden kanssa on vain se, että kyseiset kasvit vaativat a) hyvälaatuisen mullan kasvaakseen, eikä minulla ole aavistustakaan siitä, missä kunnossa palstan maa on ja b) pessimistinen kun olen, epäilisin näiden olevan "helposti varastettavia". Palstamme on kävelytien vieressä, ja mikä sen houkuttelevampaa kuin punaisena hehkuvat mansikat tai tomaatit? Tämän myötä suunnitelmani muovautui uuteen uskoon.

Takapihamme kohopenkkiin istutamme:

• Tomaattia. Lajikkeina 'Erk', 'Idyll', 'Elisey', 'Ildi', 'Damsky Ugodnik' ja oranssi häränsydän kaupan tomaatista kerätyistä siemenistä.
• Kurkkua. Lajikkeina 'Nastja F1' ja 'Kostik F1'. Molemmat partenokarppisia.
• Salaattia ja retiisiä. Eri lajikkeita, kasvatan näitä myös parissa mustassa laastipaljussa.
  
• Basilikaa. 'Genovese' ja 'Kara-Kum'
• Salkopapua. 'Carminat', 'Neckargold', 'Blue lake', 'Cosse violette', 'Neckar Königin' ja 'Goldfield'.

Palstalle istutamme seuraavia:

• Sipulia. Tarkalleen ottaen puna-, kelta-, valko-, ryväs-, kevät- ja pillisipulia. Kaikki paitsi kevät- ja pillisipuli istutetaan istukkasipuleista jotka ostin Helsingin puutarhamessuilta.
• Porkkanaa. 'Nestor', nantes-tyyppinen.
• Perunaa. En ole vielä päättänyt lajikkeita. Peruna parantaa maan laatua tekemällä siitä ilmavampaa ja helpommin muokattavaa.
• Pensaspapua. Yksi suosikkivihanneksistani, ovat helppohoitoisia, fiksoivat typpeä maahan ja antavat kaupan päälle makoisan sadon! Tänä vuonna kasvatan kahta lajiketta, 'Yin Yang' ja 'Beurre de Rocquencourt'.
• Härkäpapua. Minulla on kolmea eri lajiketta 'Green Hangdown', 'Karmazyn' ja 'Hangdown'. Härkäpapu on myös typpeä sitova, mutta nämä isopalkoiset lajikkeet vaativat hyvin peruslannoituksen.
• Silppoydinhernettä. 'Onward', typpeä sitova.
• Sokerihernettä. 'De Grace', typpeä sitova.
• Maissia. 'Early King'.
• Punajuurta. 'Detroit 2'.
• Parsakaalia. 'Redhead', liila lajike.
• Lehtikaalia. 'Nero Di Toscana Precoce' (palmukaali) ja 'Vitessa' (kähärälehtinen).
• Ruusukaalia. 'Trafalgar F1'.
  
• Maa-artisokkaa.
• Kesäkurpitsaa. 'Drakosha' (vihreä) ja 'Zolotinka' (keltainen).
• Talvikurpitsaa. Myskikurpitsa 'Harrier F1' ja spagettikurpitsa.
• Piparjuurta.
• Avomaakurkkua. 'Marketmore', avopölytteinen.
• Yrttejä. Mm. ruohosipuli, persilja, kynteli, korianteria..
  
• Mangoldia. Valkoruotinen 'Lucullus' ja punaruotinen 'Rhubarb chard'.
• Varsiselleriä. 'Golden self Blanching 2'.
  
• Pak-choita. Itsekerätyistä siemenistä F1 hybridin jälkeen, joten saa nähdä mitä sieltä tuleekaan.
• Karhunvadelmaa. Vaikka sanoinkin, etten halua kasvattaa marjoja niin karhunvadelmaa on vain pakko saada. Toivottavast tämä on niin vieras marja monelle (ja niin piikikäs puska), etteivät ohikulkijat kehtaa näpistää marjojani.

Näin listaa katsoessa alan jo miettiä, haukkasinko liian suuren palan purtavaksi. Mutta loppujen lopuksi isoin projekti on kuitenkin maan muokkaus palstalla. Lumen vielä peittäessä maan on tietenkin helppo vähätellä tätä asiaa, mutta pahimmassa tapauksessa tämä voi osoittautua todella isoksi projektiksi jos palsta onkin vain pelkkä savimainen vadelmaryteikkö. Siinä ei auta muu kuin ottaa lapio/talikko kauniiseen kätöseen ja alkaa kääntää maata, poimia pois juuria ja parantaa maan laatua niin hyvin kuin pystyy. Kohopenkki on onneksi niin hyvässä kunnossa, että se ei muuta tarvitse kuin peruslannoituksen.

Upouusi palstavuokralainen

Mitä tehdä kun puutarhainnostus on kasvanut liian isoksi omalle taajama-alueen takapihalle? Muutto maalle ei nyt oikein ollut meille se oikea vastaus joten aloimme selvittää, miten saisimme viljelypalstan vuokrattua kaupungilta. Meillä sattui olemaan niin hyvä onni, että lähimmällä palsta-alueella oli yksi palsta vapaa!

Tämän blogin tarkoitus on pääasiassa pitää kirjaa palstan pidosta. Mikä onnistuu, mikä ei, missä olisi parantamisen varaa ja miten edetä ensi kerralla. Ja ylipäätään katsoa, onko palstan pito kaiken työn arvoista. Jos siitä samalla on hyötyä jollekkin muulle aloittelevalle puutarhurille/palstailijalle, mikä sen parempaa!