Ensimmäinen palstasato

Kävin toissapäivänä palstalla katsomassa, josko lumet olisivat sulaneet täysin. Ilahduin huomatessani, että näin oli ja pääsin katsomaan lähempää, mitä palstalla onkaan kasvanut.

Keskellä palstaa oli ollut ihmeellinen risukasa jota katsoin edellisellä kerralla ja ihmettelin, mitä siinä kasvaakaan. Nyt mullan pinnassa nökötti jotain hyvin tutun näköistä, ja pienen kaivamisen jälkeen voin aika suurella varmuudella sanoa, että palstalta löytyy maa-artisokkaa ja sain kerättyä vuoden ensimmäisen "sadon"!

Tämä onkin mukava yllätys, sillä maa-artisokka oli kasvatettavien listalla. Tosin nykyinen kasvusto on keskellä palstaa, ja itse haluaisin sen aika palstan reunaan eli mukulat on nostettava nykyiseltä paikalta ja siirrettävä oikeaan paikkaan kunhan olen saanut maan käännettyä.

 

Toinen löytö palstalla oli peltomyyrän tekemät kolot ja käytävät. Tämä onkin pidettävä mielessä juurikasveja kasvattaessa, myyrät käyvät mielellään hakemassa osionsa. Tässä myyrän välipalaksi joutunut maa-artisokka esimerkkinä.

Valkosipulin (Allium sativum) kylvö

Ostin neljä valkosipulia puutarhamessuilta, valitettavasti unohdin kirjoittaa muistiin mitä lajiketta. Myyjän mukaan kyseessä on Ruotsista tuotu talvivalkosipuli joka säilyy hyvin, on hyvän makuinen ja vaikka onkin talvivalkosipuli niin sipulit voi istuttaa nyt keväälläkin. En ole oikein vielä ymmärtänyt mikä oikeasti erottaa talvivalkosipulin ja kevät/kesävalkosipulin toisistaan, ymmärtääkseni ensimmäinen hyötyy syksyllä istuttamisesta ja toinen ei talvehdi hyvin. Mutta talvivalkosipulit voi kuitenkin myös istuttaa keväällä, eivät vain välttämättä ehdi kasvaa oikein yhtä isoiksi.

Sipuli jaetaa yksittäisiin kynsiin. Yleinen ohje on, että kynnet on jaoteltava koon mukaan, pienet kynnet kannattaa syödä pois ja vain isoimmat istuttaa. Minulla ei kuitenkaan ole puutetta tilasta, joten istutin kaikki 23 kynttä jotka sain yhdestä valosipulista kohopenkkiini. Palstalla joudun ehkä karsimaan pois pienimmät, mutta jos tilaa riittää niin minulla ei ole mitään pienempiä kynsiä vastaan, syön pienet ja istutan isot kynnet uudelleen ja toivon isompia kynsiä ensi vuodeksi.

Yksittäinen hyväkokoinen kynsi joka jo on alkanut itää. Kynnet asetetaan multaan terävä pää (jossa tässä kuvassa näkyy vihreä kasvu) ylöspäin ja litteä pää alaspäin.

Kynsien erotteluvaiheessa kuivuneet ja mädäntyneet kynnet on poistettava, ne eivät lähde kasvuun.

Kaivoin kynsille noin 10 cm syvän uran, sekoitin kanankakkarakeita urassa olevaan multaan ja asetin valkosipulit riviin noin 10-15 cm välein. Sitten täytin vain uran umpeen. En kastellut sipuleita sillä multa oli melko kosteaa ja viikolle luvataan sadetta. Yksi syy siihen, että istutin valkosipulia kohopenkkiin on, että se kuulema on hyvä kumppanuuskasvi tomaatille ja suunnitelmissani oli laittaa kyseiseen kohopenkkiin tomaattia.

Multaa kynsien alla

Eilinen oli niin kaunis lämmin aurinkoinen päivä, etten pystynyt vastustamaan lapion esille ottoa. Kohopenkkimme on ollut lumeton melkein kaksi viikoa nyt, ja kun lähempää katsoin huomasin, että jokin pilkisti jo mullan alta!

Jokin salaatti, mahdollisesti rukola, on kylvänyt itsensä tai sitten osa siemenistä jotka kylvin viime vuonna päättivät itää vasta nyt.

Punahierakka (viinisuolaheinä) on myös itänyt hienosti ja osa taimista myös talvehtinut ja alkanut kasvaa uudestaan. Olin hyvin postiivisesti yllättynyt tästä, mielestäni monivuotiset kasvit helpottavat puutarhanhoitoa huomattavasti (koko kylvö - koulinta - sään tarkkailu - karaiseminen - istutus - auringolta ja kylmältä suojaaminen urakan voi unohtaa vaan kasvit itävät ja kasvavat säiden salliessa) ja antavat usein ensimmäiset sadot kesällä. Pienten taimien näkeminen innosti tietenkin minut kokeilemaan jotain, jonka tein onnistuneesti viimekin vuonna. Aikaista kylmänkestävien kasvien kylvämistä! Käänsin päälimmäiset 20cm mullasta ja sekoitin mukaan kanankakkarakeita. Poimin myös pois mahdollisia rikkaruohoja ja juuria ja lopuksi tasasin ja haravoin mullan hienoksi.

Kylvettävien listalla oli valkosipuli (tästä tulee oma postaus), rukola, retiisit (rainbow mixed), pinaatti, tammenlehtisalaattia ja lehtisalaatti. Salaattien kylmänkestävyydestä en ole varma, mutta ajattelin suojata viljelykset pakkaselta moninkertaisella harsokankaalla. Ja tämä on nimenomaan kokeilu. Viime vuonna minulla oli muovinen "kansi" penkin päällä suojaamassa kasveja, olen tosin käyttänyt muovin toisaalla jo joten harso saa riittä tällä kertaa. Viime vuonna söimme ensimmäiset retiisimme toukokuun puolessa välissä, toivottavasti sama toistuu tänä vuonna!

Pinaatin hajakylvö. Taimien itäessä ja kasvaessa niitä voi harventaa ja syödä pois nypityt kasvit baby-pinaattina leivän päällä.

Tältä se nyt näyttää. Ei paljolta vielä, eikä tästä välttämättä mitään tule, mutta sainpahan upottaa sormeni multaan! Kesäkuussa tähän penkkiin on ajatus istuttaa tomaatin taimet, joten toivottavasti nämä kylvöt ehtivät tuottaa satoa ennen sitä (valkosipuli tosin jää penkkiin syksyyn saakka).

Lähtökohta

Innostuin puutarhanhoidosta ja omien vihannesten kasvattamisesta pari vuotta sitten. Mikä sen ihanampaa, kuin kävellä aamulla ulos takapihalle ja kerätä nippu salaattia ja pari retiisiä leivän päälle? Mutta 2,5 x 1,5m kohopenkki ei valitettavasti riitä kun lista kasvatettavista kasveista kasvaa kasvamistaan.

Kohopenkki kesäkuun alussa.

Mitä sitten kasvattaa palstalla? Alussa ajattelin, etten kasvata vihanneksia, joita saan kaupasta halvalla kuten porkkana, peruna ja sipuli vaan keskityn herkkuihin kuten parsaan, tomaatteihin, marjoihin jne. Ongelma näiden kanssa on vain se, että kyseiset kasvit vaativat a) hyvälaatuisen mullan kasvaakseen, eikä minulla ole aavistustakaan siitä, missä kunnossa palstan maa on ja b) pessimistinen kun olen, epäilisin näiden olevan "helposti varastettavia". Palstamme on kävelytien vieressä, ja mikä sen houkuttelevampaa kuin punaisena hehkuvat mansikat tai tomaatit? Tämän myötä suunnitelmani muovautui uuteen uskoon.

Takapihamme kohopenkkiin istutamme:

• Tomaattia. Lajikkeina 'Erk', 'Idyll', 'Elisey', 'Ildi', 'Damsky Ugodnik' ja oranssi häränsydän kaupan tomaatista kerätyistä siemenistä.
• Kurkkua. Lajikkeina 'Nastja F1' ja 'Kostik F1'. Molemmat partenokarppisia.
• Salaattia ja retiisiä. Eri lajikkeita, kasvatan näitä myös parissa mustassa laastipaljussa.
  
• Basilikaa. 'Genovese' ja 'Kara-Kum'
• Salkopapua. 'Carminat', 'Neckargold', 'Blue lake', 'Cosse violette', 'Neckar Königin' ja 'Goldfield'.

Palstalle istutamme seuraavia:

• Sipulia. Tarkalleen ottaen puna-, kelta-, valko-, ryväs-, kevät- ja pillisipulia. Kaikki paitsi kevät- ja pillisipuli istutetaan istukkasipuleista jotka ostin Helsingin puutarhamessuilta.
• Porkkanaa. 'Nestor', nantes-tyyppinen.
• Perunaa. En ole vielä päättänyt lajikkeita. Peruna parantaa maan laatua tekemällä siitä ilmavampaa ja helpommin muokattavaa.
• Pensaspapua. Yksi suosikkivihanneksistani, ovat helppohoitoisia, fiksoivat typpeä maahan ja antavat kaupan päälle makoisan sadon! Tänä vuonna kasvatan kahta lajiketta, 'Yin Yang' ja 'Beurre de Rocquencourt'.
• Härkäpapua. Minulla on kolmea eri lajiketta 'Green Hangdown', 'Karmazyn' ja 'Hangdown'. Härkäpapu on myös typpeä sitova, mutta nämä isopalkoiset lajikkeet vaativat hyvin peruslannoituksen.
• Silppoydinhernettä. 'Onward', typpeä sitova.
• Sokerihernettä. 'De Grace', typpeä sitova.
• Maissia. 'Early King'.
• Punajuurta. 'Detroit 2'.
• Parsakaalia. 'Redhead', liila lajike.
• Lehtikaalia. 'Nero Di Toscana Precoce' (palmukaali) ja 'Vitessa' (kähärälehtinen).
• Ruusukaalia. 'Trafalgar F1'.
  
• Maa-artisokkaa.
• Kesäkurpitsaa. 'Drakosha' (vihreä) ja 'Zolotinka' (keltainen).
• Talvikurpitsaa. Myskikurpitsa 'Harrier F1' ja spagettikurpitsa.
• Piparjuurta.
• Avomaakurkkua. 'Marketmore', avopölytteinen.
• Yrttejä. Mm. ruohosipuli, persilja, kynteli, korianteria..
  
• Mangoldia. Valkoruotinen 'Lucullus' ja punaruotinen 'Rhubarb chard'.
• Varsiselleriä. 'Golden self Blanching 2'.
  
• Pak-choita. Itsekerätyistä siemenistä F1 hybridin jälkeen, joten saa nähdä mitä sieltä tuleekaan.
• Karhunvadelmaa. Vaikka sanoinkin, etten halua kasvattaa marjoja niin karhunvadelmaa on vain pakko saada. Toivottavast tämä on niin vieras marja monelle (ja niin piikikäs puska), etteivät ohikulkijat kehtaa näpistää marjojani.

Näin listaa katsoessa alan jo miettiä, haukkasinko liian suuren palan purtavaksi. Mutta loppujen lopuksi isoin projekti on kuitenkin maan muokkaus palstalla. Lumen vielä peittäessä maan on tietenkin helppo vähätellä tätä asiaa, mutta pahimmassa tapauksessa tämä voi osoittautua todella isoksi projektiksi jos palsta onkin vain pelkkä savimainen vadelmaryteikkö. Siinä ei auta muu kuin ottaa lapio/talikko kauniiseen kätöseen ja alkaa kääntää maata, poimia pois juuria ja parantaa maan laatua niin hyvin kuin pystyy. Kohopenkki on onneksi niin hyvässä kunnossa, että se ei muuta tarvitse kuin peruslannoituksen.

Upouusi palstavuokralainen

Mitä tehdä kun puutarhainnostus on kasvanut liian isoksi omalle taajama-alueen takapihalle? Muutto maalle ei nyt oikein ollut meille se oikea vastaus joten aloimme selvittää, miten saisimme viljelypalstan vuokrattua kaupungilta. Meillä sattui olemaan niin hyvä onni, että lähimmällä palsta-alueella oli yksi palsta vapaa!

Tämän blogin tarkoitus on pääasiassa pitää kirjaa palstan pidosta. Mikä onnistuu, mikä ei, missä olisi parantamisen varaa ja miten edetä ensi kerralla. Ja ylipäätään katsoa, onko palstan pito kaiken työn arvoista. Jos siitä samalla on hyötyä jollekkin muulle aloittelevalle puutarhurille/palstailijalle, mikä sen parempaa!